Rhindin papyrus

Rhindin papyrus (Rhindin matemaattinen papyrus, RMP, usein myös Ahmesin papyrus tai Ahmosen papyrus), jolla on myös tunnisteet British Museum 10057 ja pBM 10058, on matemaattisia probleemoja sisältävä papyruskäärö, jota pidetään parhaana osoituksena muinaisten egyptiläisten matemaattisesta tietämyksestä. Se on nimetty skotlantilaisen antikvaari Henry Rhindin mukaan, joka vuonna 1858 hankki tämän papyruksen Egyptin Luxorista.^[1] Papyrusta pidetään yhtenä vanhimmista matemaattisista dokumenteista maailmassa.^[2][3]

Papyrus on ilmeisesti löydetty laittomissa kaivauksissa Ramesseumissa tai sen läheisyydessä, ja se on peräisin noin vuodelta 1650 eaa.^[4][5] tai noin vuodelta 1550 eaa.^[6][7] Sitä säilytetään British Museumissa, joka sai sen haltuunsa vuonna 1865 yhdessä Egyptiläisen matemaattisen nahkakäärön kanssa, jonka Henry Rind myös oli omistanut.^[7] Muutamat katkelmat papyruksesta löydettiin kuitenkin vuonna 1922 New Yorkiin päätyneiden lääketieteellisten tekstien kokoelmasta^[8], ja niitä säilytetään nykyisin New Yorkin Brooklyn Museumissa.^[9][10], ja keskeltä 18 cm:n pituinen osa on kadonnut.^[7] Moskovan matemaattisen papyruksen ohella se on toinen tunnetuista egyptiläisistä matemaattisista papyruksista. Rhindin papyrus on laajempi, mutta Moskovan matemaattinen papyrus on sitä vanhempi.^[9]

1. ↑ David Bergamini: ”Kirjoitustapa tuntemattomien suureiden käsittelemiseksi”, Lukujen maailma, s. 63. Suomentanut Pertti Jotuni. Sanoma Osakeyhtiö, 1972. ISBN.
2. ↑ Schepler , Herman c.: the chronology of pi. mathematics magazine, jan-feb, 1950. vsk.
3. ↑ Newman, James Roy: ”Commentary on Rhind Papyrus”, The World of Mathematics, Nide 1, s. 169–171. Courier Corporation, 2000. ISBN 9780486411538. (englanniksi)
4. ↑ Chase (1929), s. 1
5. ↑ Pickover , Clifford A.: The Math Book: From Pythagoras to the 57th Dimension, 250 Milestones in the History of Mathematics, s. 36. Sterling, 2009. ISBN 9781402757969. (englanniksi)
6. ↑ Imhausen, Annette: Mathematics in Ancient Egypt: A Contextual History, s. 66–67. Princeton University Press, 2016.
7. ↑ ^{a b c} Marshall Clagett: Marshall Ancient Egyptian Science, A Source Book. Volume Three: Ancient Egyptian Mathematics (Memoirs of the American Philosophical Society). American Philosophical Society, 1999. ISBN 978-0-89169-232-0.
8. ↑ Petr Beckman: ”Vyöhyke”, π, Erään luvun tarina, s. 28–29. Suomentanut Hannele Salminen. Terra Cognita, 2000. ISBN 952-5202-28-3.
9. ↑ ^{a b} Anthony Spalinger: The Rhind Mathematical Papyrus as a Historical Document. Studien zur Altägyptischen Kultur, 1990, 17. vsk, s. 295–337. Helmut Buske Verlag GmbH.
10. ↑ Collections: Egyptian, Classical, Ancient Near Eastern Art: Fragments of Rhind Mathematical Papyrus Brooklyn Museum. Viitattu 7.3.2016.